On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitä kallihin, :,: sen tuskin tiedän vertaista, niin kaunista niin herttaista kuin kulta Hämeenmaa!:,: Lempeitä laaksoin lehtoja ja lintuin laulupuistoja :,: ja marjaisia kankaitaan en unbhoittaa voi milloinkaan oi Hämeen kallis maa! :,: On Hämeen pellot viljavat ja kasket kullan loistavat :,: ja tuhannet sen tuomistot, sen niityt, norot, varjostot. Ei maata vertaistaan! :,: Kuin taivas tääll’ on loistoisa ja iltatähti kultaisa :,: ja ruskot yhä runsahat, syysöiden sähköt leimuvat ja talvet suojaisat. :,: Ei impee missään rakkaanpaa, ei siveempää, ei jalompaa :,: kuin Hämeen valkotukkainen, tuo sinisilmä neitonen on rusoposkinen. :,: Ja kansaa kussa löytänen niin jäykkää kuin on Hämehen, :,: niin vakavaa, mi auraltaan ei suotta siirry milloinkaan, halveksi säätyään. :,: Jos miestä missä tarvitaan maan eestä vaikka kaatumaan :,: niin uljaita on urhoja, on järkeä, on kuntoa, jos toimeen tartutaan. :,: